Tammikuun esittelyssä: FIN-111 Pentti Lujanen

Tammikuun esittelyssä: FIN-111 Pentti Lujanen

Pentti Lujanen on pitkän linjan purjelautailija, joka on aloittanut purjelautailun jo 1980-luvulla. Hänet voi nähdä kesäaikana miltei joka päivä Lauttasaaren edustalla surffaamassa Raceboard-välineillään. Mies, joka on aina hyvällä tuulella ja jonka kanssa keskusteluhetki rannalla helposti venähtää pitkäksikin, toimii Kantasuomalaisen Purjelautaseuran KSPS:n kommodorina. Penttiä haastatteli SPLL:n johtoryhmän jäsen, joka itsekin on melkoinen surffikonkari, Juha ”Blini” Blinnikka.

B: Onneksi olkoon Pentti! Täytit vasta 70 vuotta! Kuinka kauan olet purjelautailut? Missä aloitit?
P: Astuin ensimmäisen kerran purjelaudan päälle v. 1984 Puuhamaassa, pienellä lammella  ja innostuin niin, että ostin  oman laudan heti seuraavalla viikolla. Aluksi kävin kaverin opastuksella oppimassa alkeet Espoon Pitkäjärvellä ja sitten siirryin Mellsteniin ja sieltä edelleen Lauttasaareen taitojen kasvaessa.

B: Sinulle kertyy kauden aikana huimat tuntimäärät vesillä! Kuinka paljon ja mikä motivoi sinut päivä toisensa jälkeen laudan päälle?
P: Pari vuotta sitten kävin vesillä 101 kertaa eri päivinä ja tämä kaikki siis Suomessa. Tavallisesti kesäisin surffipäiviä kertyy n. 70-80. Motivaatiota riittää, kun liikunta on verissä, luonto on merellä kaunis, on hyvät surffikaverit ja vaimon esimerkki (juoksi ennen selkävammaa 20-25 km viikossa) on kannustanut.

B: Suosikkivälineesi? Lauta ja purje.
P: Starboard Phantom. Kovalla tuulella pidän Loftista, uusi hiljaisen tuulen purje on tilauksessa ja siitä tiedän lisää kesäkuussa.

B: Kerro kotiseurastasi.
P: KSPS (Kantasuomalainen purjelautaseura ry) perustettiin Lauttasaareen jo 70 -luvulla ja se on aina ollut Raceboard-seura. Torstaikilpailuihin osallistui alusta alkaen säännöllisesti paljon pääkaupunkiseudun aktiiveja, joista vieläkin ovat vesillä kuten Juha ja nykyinen formulakuski Anders. Nykyään tosin pysäköintirajoitukset ovat karsineet osanottajia. Seuralla on jäseniä  Helsingistä ja Espoosta. SM-mitaleja ovat eniten kahmineet Barbora ja Radovan Kubin, mutta meillä muillakin on niitä muutama.

B: Kilpailit jo 1980-luvun alkupuolella Mistral-luokassa. Mikä on noilta ajoilta mieleenpainuvin muisto?
P: Kaikki Haminan SM-kisat ovat olleet yhtä hauskoja! Erityisesti mieleen ovat jääneet saunat kisailtoina uskomattomine tarinoineen ”vähältä piti” -tilanteista, ”nousuista” ja ”tuhoista”. Pentalan lenkillä uuden laudan trakkeri hajosi sillä seurauksella, että masto lähti irti kovassa vastatuulessa aina, kun yritin kiertää Pentalan eteläkärkeä. Yks kaks paikalle ilmestyi hylje, joka jäi tuijottamaan lähelle pää veden pinnan yläpuolella ja oli selvästi huolissaan siitä, miten selviän tilanteesta. Se ui pois vasta, kun pääsin jatkamaan matkaa.

B:Mikä on ollut isoin / tärkein kilpailusi?
P: Sydneyn MM 80-luvulla sekä Porin MM- ja EM- kisat ovat jääneet parhaiten mieleen. Sydneystä muistan aina järjestäjien vastauksen  kysymykseen: ”Miksi helikopteri lentää kilpailualueella?” Vastaus kuului: ” Se karkottaa hait pois”. Siihen sitten loppui jalkojen roikottaminen vedessä lähtöjen välillä 🙂

B: Toissa kesänä sinulle tapahtui jotain ikävää Lauttasaaren selällä?
P: Viime kesänä olimme Ossin kanssa keskellä Lauttasaaren selkää, aurinkoisella ilmalla 3 m/s tuulella, suuntana pohjoinen. Keilaniemen suunnalta tuleva moottorivene ajoi suoraan päälleni, vaikka näköesteitä ei ollut eikä muita veneitä kilometrin säteellä. Sen verran ehdin kääntää lautaa, että henki säilyi, mutta upouusi lauta hajosi tuusan nuuskaksi. Merioikeus tuomitsi moottoriveneilijän 45 päiväsakkoon ”törkeästä” huolimattomuudesta vesillä ja venevakuutus korvasi kulut. Motto: moottorivene voittaa aina!

B: Ymmärtääkseni teidän seuralla on ollut tärkeä rooli Suomen menestyneimmän purjelautailijan ja olympiahopeamitalistimme Tuuli Petäjä-Sirénin alkutaipaleella?
P: Eräänä keväänä Tuuli ajoi fillarilla seuran surffirantaan ja kysyi, voisiko harjoitella kanssamme. Tämähän järjestyi helposti, kun minulla oli poikani Tommin vanha purjelauta vajassa. Muutama vuosi meni Tuulilla harjoitteluun ja torstakilpailuissa kisaamiseen meidän kanssamme. Kun olympialauta vaihtui Mistral One Designista RS:X ään Tuuli siirtyi Larun toiselle puolelle HSK:lle.

B: Näitkö jo tuolloin, että Tuulista tulee vielä joku päivä meidän urheilun kansallissankari?
P: Alusta alkaen oli selvää, mitkä olivat Tuulin tavoitteet kilpailujen suhteen noin ylipäätänsä, mutta olympiahopeamitalin voittaminen oli tietysti niin uskomattoman hienoa, että ei sellaista osannut ennalta aavistaa. Sen kyllä näki heti, miten motivoitunut ja nopea oppimaan Tuuli oli.

B: Miten näet Suomen purjelautailun tilan tällä hetkellä? Onko parannusehdotuksia johonkin?
P: Kun kiertää maailmalla, ei voi olla ihmettelemättä, kuinka paljon hyviä purjelautavajoja ja pukeutumistiloja Suomea paljon köyhemmissäkin maissa on. Kun purje roikkuu vajassa valmiiksi rikattuna ja puitteet pukeutumistiloissa ovat hyvät, harrastus- ja kilpailutoimintaa on helppo lisätä. Rakentaminen ei liene seuroille ongelma, mutta kuntien pitäisi tulla vastaan kaavoituksessa.

B: Mistä saat suurimmat mielihyvät vesillä?
P: Hyvällä porukalla Suomenlinnaan tai Rysäkarin ympäri 8 m/s etelätuulella 25 asteen lämpötilassa on jokakesäinen haave!

B: Miten näet välinekehityksen purjelautailussa? Oletko tyytyväinen käyttämiisi välineisiin vai kaipaatko jotain muutoksia ja parannuksia niihin?
P: Kehitys on jo ”valovuoden” edellä Mistral Super Lightia, jossa ei ollut edes jalkalenkkejä eikä trapetsinaruja. Nykylautojen ominaisuudet vesillä ovat hyvät ja sama suunta näyttää edelleen jatkuvan. Tärkeimpänä uutena asiana pitäisin rikaamisen helpottamista hyvällä välinekehityksellä. Erityisesti vasta-alkajille voitaisiin valmistaa helppoja rikejä, joissa esim. mastojalan narut ovat valmiiksi pujotettuina rullassa, joka kiinnitetään koukulla purjeeseen, kuten ennen vanhaan, trapetsin siirtäminen puomissa voisi olla helpompaa jne ….

B: Sisäpiiritieto kertoo, että sokeriset possumunkit liittyvät olennaisesti sinun surffiretkiin…? Voitko vähän valaista asiaa?
P: Voitko kuvitella parempaa kuin ajaa kavereitten kanssa lauantaisin hyvällä slöörillä Pihlajasaareen, Mellsteniin tms. ja nauttia siellä kahvit ja sokeriset munkkipossut!

B: Onko ensi kaudeksi tulossa uusia välinehankintoja?
P: Kevyen tuulen purje on tapetilla.

B: Mitä haluat sanoa Suomen purjelautailijoille?
P: Onnellisia olemme, kun olemme löytäneet tällaisen harrastuksen ja saaneet samalla hyvää seuraa toisista surffaajista. Vesillä nähdään!

B: Kiitos Pentti haastattelusta, hyviä tuulia elämääsi ja nähdään Larussa!